Kokoomus ja Keskusta antavat 70 miljardia euroa Suomen rahoja ulkomaille

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ja Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, jotka haluavat antaa 70 miljardia euroa Suomen rahoja ulkomaille

Kokoomuksen puoluetoimisto:

Hyvä Mikko Ellilä,

Kiitos kovasti osallistumisestasi Kokoomuksen Tee hyvä työ -kampanjaan.
Välitit puolueelle kysymyksen: "Miksi Kokoomus tuhlaa miljardikaupalla suomalaisten veronmaksajien rahoja Kreikan ja Irlannin tukemiseen?" Tässä
vastaus:

Maailman talousjärjestelmä on yhtenäinen, joka tarkoittaa myös yhteisiä
ongelmia. Kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers kaatui 2008
syksyllä, sitä seurannut maailmantalouden taantuma pysäytti Suomenkin
viennin. Taloutemme supistui 8 prosenttia ja hyvinvoinnistamme katosi
pysyvästi 10 miljardia euroa.

Olemme joutuneet tekemään vaikeita Kreikan ja Irlannin tukemisesta, emmekä
edelleenkään tiedä onko pahin ohi.

Kreikkaa ja Irlantia tuettiin sen takia, että jos asioita ei hoideta
kuntoon tai päästämme jonkun maan velkasaneeraukseen tässä tilanteessa,
johtaisi se erittäin todennäköisesti eurooppalaiseen lamaan. Tämä iskisi
luonnollisesti myös meihin suomalaisiin.

Valtionvarainministeri Katainen kertoo pohtineensa seuraavaa: Ovatko
tukematta jättämisen seuraukset suomalaisille pahempia, kuten
asiantuntijat arvioivat? Kaatuuko Irlanti ja moni muu maa väistämättä, eli
kannattaako meidän edes yrittää?

Arvio näihin kysymyksiin oli, että asiantuntijoiden arvioon on syytä
luottaa, varsinkin kun olemme juuri saaneet itsekin todistaa miten rajuja
seurauksia rahoitusmarkkinoiden lamasta voi meillekin olla. Meillä on
vielä yhteistyössä mahdollisuus ottaa kriisi hallintaan, rauhoittaa
markkinat ja aloittaa korjaustoimet kohti kasvua.

Siitä kukaan ei voi mennä takuuseen, leviävätkö ongelmat jatkossa. Mutta
siitä voidaan olla aivan varmoja, että jos emme toimi, niin ongelmat
leviävät. Varmaa on myös se, että jos emme olisi toimineet keväällä
Kreikan suhteen, olisi nämä kaikki maat kaatuneet silloin kerralla.

Toivottavasti vastauksesta oli apua!
Parhain terveisin,

Anna von Hertzen
Viestintäsihteeri
Kokoomuksen Naisten Liitto ry
Kansakoulukuja 3 A, 3krs.
00100 Helsinki

gsm 045 136 7939
fax 0207 488 505
www.kokoomusnaiset.fi

Taloussanomat:

Suomen osuus eurovaltioiden velkakriisin ratkomiseksi tähän mennessä sovituista hätäluotoista ja -sitoumuksista on yhä noin kymmenen miljardia euroa. Tuolla summalla Suomi ei kuitenkaan selviä tästä kriisistä.

Kriisivastuita on Suomellekin odotettavissa roimasti lisää. Vastuiden kasvaminen on jo tiedossa, mutta uuden taakan tarkka määrä ja toteutustapa eivät ole.

Euromaiden ja EU:n piti sopia viime viikon huippukokouksessaan Brysselissä ensin euromaiden väliaikaisen vakausrahaston vahvistamisesta ja lisäksi pysyvän kriisirahaston perustamisesta ja toteutustavasta.

Ilmeisesti Suomen lähestyvien eduskuntavaalien takia huippukokous päätti lykätä vaikeat päätökset poliittisesti kiusallisine yksityiskohtineen kesäkuuhun. (lihavointi M. Ellilä)

Kiviniemi ja Katainen eli Keskusta ja Kokoomus yrittävät siis vaalikampanjoidensa aikana valehdella kansalle.

Jos Keskusta ja Kokoomus jatkavat hallituksessa, heti vaalien jälkeen hallitus yhtäkkiä ilmoittaa kasvattavansa Suomen muille valtioille antamansa tukiaiset moninkertaisiksi.

Taloussanomat:

Suomen vastuulla olevat noin kymmenen miljardin euron luotto- ja takauslupaukset voivat paisua jo nyt tehtyjen sopimusten perusteella laskutavasta riippuen kolmin- tai viisinkertaisiksi.

Noin kymmenen miljardin euron sitoumuksiin päästään, jos lasketaan yhteen:

♦ Suomen osuus euromaiden Kreikalle lupaamista 80 miljardin euron hätäluotoista, noin 1,5 miljardia euroa,

♦ Suomen osuus euromaiden väliaikaiselle vakausrahastolle EFSF:lle (European Financial Stability Facility) luvatuista yhteensä 440 miljardin euron pääomista ja takauksista, runsaat kahdeksan miljardia euroa, ja

♦ Suomen osuus EU:n 60 miljardin euron kriisirahastosta EFSM:stä (European Financial Stability Mechanism), noin miljardi euroa.

Suomen vastuulla oleva summa kasvaa jo nyt yli 30 miljardiin euroon, jos Kreikka-lainan ja EFSF-sitoumusten päälle lasketaan:

♦ Suomen osuus valmisteilla olevasta Euroopan 700 miljardin euron pysyvästä vakausmekanismista ESM:stä, noin 13 miljardia euroa,

♦ Suomen Pankin osuus euroalueen keskuspankin EKP:n kriisimaihin liittyvistä noin 500 miljardin euron epätavallisista riskeistä, noin kymmenen miljardia euroa, ja

♦ Suomen osuus Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n noin 400 miljardin euron uusista valmiusluotoista, noin 2,5 miljardia euroa.

Suomen vastuut on arvioitu samalla 1,85 prosentin osuudella, jolla Suomen osuus määriteltiin jo sovituista Kreikka-luotoista ja EFSF:n takauksista.

Suomen osuus IMF:n viime syksynä vahvistamista valmiusluottositoumuksista on IMF:n julkaisema tieto. Kyseiset valmiusluotot koskevat muitakin kriisimaita kuin pulaan joutuneita euromaita.

Uusi hätärahasto
vanhan rinnalle

Suomen poikkeukselliset kriisivastuut paisuvat kerta heitolla 30 miljardista eurosta noin 40 miljardiin euroon, jos väliaikaisen vakausrahaston EFSF:n takauksia kasvatetaan kaksinkertaisiksi ja päälle lasketaan uuden ESM:n vastuu.

Toistaiseksi euromaat tai EU eivät ole tarkalleen kertoneet, miten väliaikaisen rahaston luotonantovara kasvatetaan täyteen 440 miljardiin euroon, mutta parhaan mahdollisen luottoluokituksen säilyttämiseksi se tehtäneen jäsenmaiden takausvastuita kasvattamalla.

Jos takausvastuiden kasvattaminen jakautuu alkuperäisten takaussitoumusten suhteessa, olisi takauksia kasvatettava esimerkiksi japanilaispankki Nomuran Euroopan velkakirjamarkkinoihin erikoistuneiden analyytikoiden mukaan noin 75 prosenttia.

Jos takausvastuiden kasvattaminen jää enimmäkseen parhaan luottoluokituksen saaneiden jäsenvaltioiden kontolle, kasvavat Suomenkin vastuut yli kaksinkertaisiksi.

Tässä oletus on, että Suomen vastuut EFSF:ssä kaksinkertaistuvat noin 16 miljardiin euroon.

Ilmeisesti väliaikaiselle vakausrahastolle annettu rahoitus ja takaus eivät siirry pysyvälle vakausmekanismille, vaan ne on rinnakkaisina laskettava erikseen.

Väliaikaiseen vakausrahastoon liittyvät sitoumukset purkautunevat vasta, kun rahaston myöntämät hätäluotot on aikanaan saatu takaisin ja rahasto lopettaa toimintansa.

Ei ennusteita, vaan
mitä jos -riskilaskelmia

Varsinaiset stressilaskelmat perustuvat kahteen vaihtoehtoiseen oletukseen velkakriisin jatkumisesta. Lievemmässä tapauksessa Suomen rahoitus- ja takausvastuut kasvaisivat lähes 50 miljardiin, ankarammassa jopa 70 miljardiin euroon.

Lievempi vaihtoehto on, että kolmen riskipitoisimman eurovaltion, Kreikan, Irlannin ja Portugalin, rahoituskriisi jatkuu, ja maat jäävät pois tilapäisen vakausrahaston ja pysyvän vakausmekanismin rahoittajien joukosta.

Ankarammassa vaihtoehdossa rahoituskriisi leimahtaa uudestaan ja suistaa kolmen pienen kriisimaan lisäksi hätärahoituksen hakuun myös kolme seuraavaksi riskipitoisinta eurovaltiota, Espanjan, Italian ja Belgian. Nämäkin jäisivät pois hätärahoittajien ja -takaajien joukosta.

Suomen ja muiden maksajamaiden taakka vastaavasti kasvaisi.

Nämäkään oletukset eivät ole ennusteita, vaan viileitä mitä jos -riskilaskelmia.

Onko Suomella takausriskejä
enemmän kuin omaa velkaa?

Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat kaikki euroalueen pienimpiä maita, eikä niiden yhteenlaskettu osuus alueen taloudesta nouse juuri kuutta prosenttia suuremmaksi.

Siksi niiden rahoituskriisin pitkittyminen tuskin olennaisesti kasvattaisi Suomenkaan jo kontolleen ottamaa rahoitus- ja takaustaakkaa.

Kriisin leviäminen Espanjaan, Italiaan ja Belgiaan muuttaisi tilanteen tyystin toiseksi.

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, ja Italian valtiolla on kaikista eurovaltioista eniten velkaa. Espanja on euroalueen neljänneksi suurin talous ja euromäärin laskien neljänneksi velkaisin eurovaltio.

Yhdessä Espanja, Italia ja Belgia ovat noin kolmannes eurotaloudesta ja ne vastaavat noin kolmasosasta euroalueen kriisirahastojen ja -toimien kustannuksista.

Jos tämä varsinaisia kriisimaita seuraavaksi riskipitoisin kolmikko suistuisi tuen varaan, katoaisi samalla hetkellä tuon tuen rahoituksesta kolmasosa.

Jos jäljelle jäävät euromaat jakaisivat lupaamansa hätärahoituksen keskenään, paukahtaisivat Suomen erityyppiset kriisivastuut karkeasti laskien jopa 70 miljardiin euroon. (lihavointi M. Ellilä)

Suomen valtion velka oli helmikuun lopussa noin 73 miljardia euroa ja noin 50 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Kokoomus ja Keskusta siis antavat 70 miljardia euroa Suomen rahoja ulkomaille.

Suomen valtion budjetti on n. 50 miljardia euroa. Kokoomus ja Keskusta antavat siis enemmän koko Suomen valtion budjetin verran Suomen veronmaksajien rahoja ulkomaille.

Suomen valtionvelka on nyt n. 70 miljardia euroa. Kokoomus ja Keskusta ovat siis valmiita KAKSINKERTAISTAMAAN VALTIONVELAN maksaakseen TOISTEN valtioiden velkoja.

Onko Suomessa koskaan nähty pahempia maanpettureita kuin Kokoomus ja Keskusta?

Kokoomus ja Keskusta vetävät vertoja Otto-Wille Kuusisen johtamalle Terijoen hallitukselle.

Kokoomus ja Keskusta ovat Suomen pahimpia vihollisia.

Kokoomus ja Keskusta ovat rikollisjärjestöjä, jotka haluavat tuhota Suomen.