26.7.2009 9.55 Lars-Erik Wilskman Yleinen
Mistä kuntalaiset nipistäisivät, jos kunnallistaloutta pitää leikata? No, kulttuuristapa tietenkin, kuului vastaus. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan kulttuurirahojen leikkaajia olisi 70 prosenttia kuntalaisista. Tutkimuksen tuloksessa hämää se, että kirjastopalvelut ovat omana ryhmänään ja 53 prosenttia vastaajista ei puuttuisi niihin. Kuulun niihin ihmisiin, jotka näkevät kirjastotoimen osana kulttuuria, joten jotenkin mainittu tutkimus ontuu.
Olen koettanut miettiä, mitähän ihmiset ovat ajatelleet vastatessaan tämmöiseen vaihtoehtoiseen leikkauslistakyselyyn. Ehkäpä on ajateltu, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetustoimi ovat sittenkin tärkeämpiä. Todellisuudessa vaikka koko kulttuuritoimi teurastettaisiin, sillä ei pelasteta sosiaali-ja terveyspalveluja ja opetustoimea leikkauksilta.
On hiukan omituista, että kulttuurista nipistäminen tulee esiin samoihin aikoihin, kun uusi työministeri visioi luovista aloista uutta menestystekijää maallemme. Kulttuuri jos mikä on luovaa ja myös virikkeitä antavaa.
Kulttuurirahoituksen alasajolla olisi merkittäviä vaikutuksia. Harva miettii, kuinka moni ihminen loppujen lopuksi saa leipänsä kulttuurista ja miten supistukset siihen leipään vaikuttaisivat.
Suorastaan kyyniseksi tulee, kun ajattelee sitä, että toisaalta kulttuuritarjontaa netissä halutaan ilmaiseksi. Kaikki mulle, heti ja ilmaiseksi, on ajatus josta modernin barbaarin tunnistaa.
Sama homma jokaisen ehdotetun säästökohteen kanssa: ei ole ”järkevää” tai ”kannattavaa”. Joka ainoalle kohteelle löytyy puolustaja. Eli ei leikata, vaan otetaan lisää velkaa niin paljon kuin vain on mahdollista. Ei niiden maksaminen kuitenkaan ole meidän murhe, vaan lapsiemme. Lisää kulttuuria.
Mutta entäpä jos leikattaisiin jokaisesta kohteesta vähän. Monta X vähän = paljon.
Minusta se on huono perustelu, että ”todellisuudessa vaikka koko kulttuuritoimi teurastettaisiin, sillä ei pelasteta sosiaali-ja terveyspalveluja ja opetustoimea leikkauksilta.” Ei ole mahdollista pelastaa taloutta puuttumalla vain yhteen kohteeseen, eikä niin suurta kohdetta ole, jonka lakkauttamisella ongelmat korjaantuisi.
Ja se mitä työministeri visioi …..no, jätän kommentoimatta ne ”visiot”…
Juuri kun opittiin naureskelemaan NL:lle, että siellä oli kaikki hunningolla paitsi huippu-urheilu, lupaa urheiluministeri Stefan Wallin korottaa suomalaisen huippu-urheilun määrärahoja 50%:lla.
”Menestys koetaan osaksi ulkoista Suomi-kuvaa. Se on myös osa kansallista omakuvaamme”, päättelee Wallin ddr-läisittäin.
”On hiukan omituista, että kulttuurista nipistäminen tulee esiin samoihin aikoihin kun uusi työministeri visioi luovista aloista uutta menestystekijää maallemme. Kulttuuri jos mikä on luovaa ja myös virikkeitä antavaa.”
Työministeri, kansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr) on suunnilleen aina väärässä suunnilleen kaikissa asioissa. Tämä ei ole poikkeus.
Anni Sinnemäki ei ymmärrä talouden toimintaa lainkaan, kuten eivät punavihreät yleensäkään. Tämä on malliesimerkki siitä. Suomen työministeri ei voi mitenkään ”visioida luovista aloista uutta menestystekijää maallemme”. On täysin mahdotonta, että valtio jotenkin edistäisi Suomen talouselämää tukemalla veronmaksajien rahoista ”luovia aloja”. Kukaan, joka väittää kulttuuripalvelujen tukemista veromaksajien rahoilla talouden menestyksen takeeksi, ei ymmärrä talouselämän toiminnasta yhtään mitään.
Rautalankaa: budjettimäärärahat ovat peräisin kansalta, ne ovat kansalta pois verotettua rahaa.
Rahan ottaminen pois kansalta ja jakeleminen esim. oopperan tukiaisiin EI MITENKÄÄN VOI edistää talouselämän menestystä.
Raha ei tule tyhjästä. Valtio ei omista sampoa, joka tuottaisi rahaa itsestään. Kaikki kulttuuripalvelujen tukemiseen käytetyt rahat on otettu POIS kansalta eli POIS taloudesta.
Miten rahan ottaminen POIS talouselämästä voisi muka jotenkin EDISTÄÄ talouselämää? Ajatus on täysin pähkähullu.
Kun seuraava rahtilaiva tuo Suomeen tavaraa ulkomailta niin käykää kulttuuri-ihmiset maksamassa lasku sillä kulttuurillanne.
Ennenkuin edes yksi tankkerillinen öljyä on maksettu, saa oopperaa ym. hoilata useamman tunnin, luulen. Ja voi olla, että se öljyn myyjä ei olekaan niin kultturelli, että laskun voisi kulttuurilla maksaa, se saattaa vaatia rahaa.
Eikä ilmeisesti tähänkään mennessä ole ollut valtavaa ryntäystä ulkomailta suomalaisen kulttuurin perään. En usko, että kannattaa ottaa riski, että siitä tulisi uusi vientiveturi.
Kysyit, pitääkö kulttuuriin tuhlaaminen lopettaa. Vastaus on yksiselitteisesti kyllä, sillä kaikki tuhlaaminen on lamassa ja muutenkin turhaa. Kulttuurimenojen on oltava suhteessa taloudelliseen kehitykseen ja on myös hyvä leikata sieltäkin, jotta kulttuuri osallistuu samalla tavoin talkoisiin kuin kaikki muutkin. Muutenhan käy niin, että kulttuuriala vain paisuu ja paisuu muodostuen valtavaksi taakaksi muulle toiminnalle. Kulttuuri maksetaan kuitenkin kaupasta ja palveluista saatavilla tuotoilla. Pääosin kulttuuria tuetaan ja se ei pärjää vailla merkittävää tukea.Huippu-urheilun tukeminen on suoraa rahansiirtoa yksittäisille henkilöille, jotka sitä paitsi menestyessään tienaavat ihan mukavasti muutenkin. Emme tarvitse DDR-tyyppistä urheilueliittiä julkisuuskuvaksemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti