Kansanedustaja Outi Mäkelä, kok:
Ruoan arvonlisäveron alentamisen ja elintarvikkeiden hintakehityksen välisen yhteyden selvittäminenEduskunnan puhemiehelleTilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa -0,1 prosenttia. Samaan aikaan elintarvikkeiden hinnat ovat olleet vahvassa nousussa. Hintakehitys on ollut poikkeuksellista sekä muihin hyödykeryhmiin että EU-maiden keskimääräiseen ruoan hintakehitykseen nähden.Elintarvikkeiden hintakehitys Suomessa neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut seuraavanlainen:Vuosi ja hintojen vuosimuutos (%), luku kesäkuulta2006 1,52007 1,12008 8,92009 4,5(Lähde: Tilastokeskus)Hintakehitys on herättänyt laajaa ihmetystä ja myös epäilyjä siitä, että lokakuussa 2009 voimaan tulevaa ruoan arvonlisäveron alennusta olisi kaikista vakuutteluista huolimatta ennakoitu nostamalla hintoja normaalia enemmän, jotta niitä voitaisiin veron alentuessa taas laskea. Näin kuluttajille ei jäisi veron laskusta mitään hyötyä.Jos näin olisi, kuluttajille olisi itse asiassa koitunut tuntuvat lisäkustannukset veronkevennystä edeltäneestä keinotekoisesta hintojen noususta.Huhtikuun 7. päivänä antamassaan vastauksessa elintarvikkeiden hintakehitystä koskeneeseen kirjalliseen kysymykseen (KK 199/2009 vp ) maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi mm. seuraavaa: ”Työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat parhaillaan käynnistämässä selvitystä elintarvikeketjun ostajavoimasta ja kustannusten muodostumisesta. Tämän selvityksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2009.”Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Kattaako tehtävä selvitys analyysin siitä, mikä vaikutus ruoan arvonlisäveron tulevalla alentamisella mahdollisesti on ollut elintarvikkeiden hintojen poikkeukselliseen nousuun kevään 2007 jälkeenjamitä menetelmiä elintarvikeketjun ostajavoimaa ja kustannusten muodostumista koskevassa selvityksessä käytetään asian selville saamiseksi?
Kansanedustaja Outi Mäkelä (kok) ei siis tajua markkinataloudesta yhtään mitään.
Outi Mäkelä luulee, että kaupat ovat huvikseen korottaneet hintoja pariksi vuodeksi vain voidakseen sitten alentaa niitä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentuessa.
Tämä on täysin järjetön, suorastaan kaistapäinen harhakuvitelma.
Tiedoksi Outi Mäkelälle:
- Ruokakaupat ovat yrityksiä.
- Yritykset maksimoivat voittojaan eli pyrkivät tuottamaan mahdollisimman paljon voittoa.
- Voitto maksimoituu tietyllä hintatasolla.
- Hintojen nostaminen tietyn hintatason ylitse vähentää yritysten voittoja.
- Kaupat eivät siis huvikseen nosta hintoja keinotekoisen korkealle vain hämäyksen vuoksi voidakseen sitten joskus pari vuotta myöhemmin tiputtaa hinnat takaisin oikealle tasolleen eli voiton maksimoivalle tasolle!!!
On suorastaan järkyttävää ajatella, että Outi Mäkelä on saanut kauppatieteellisen koulutuksen:
Outi Mäkelä
Nurmijärvi
Kansallinen Kokoomus
Nurmijärven
kunnanhallituksen puheenjohtaja, Kansanedustaja, Kauppatieteiden maisteri. Katso
myös http://www.outimakela.com/
Miten ihminen voi kouluttautua kauppatieteen maisteriksi tajuamatta, että yritysten tarkoituksena on tuottaa voittoa?
Miten ihminen voi kouluttautua kauppatieteen maisteriksi tajuamatta, että voitto maksimoituu tietyllä hintatasolla?
Miten ihminen voi kouluttautua kauppatieteen maisteriksi tajuamatta, että yritykset eivät huvikseen menetä voittojaan ylläpitämällä parin vuoden ajan liian korkeaa hintatasoa suhteessa voiton maksimoivaan hintatasoon?
Kuinka helvetin huono koulutusjärjestelmä Suomessa on?
Miten tuollainen ihminen on voinut päästä kauppatieteen maisteriksi?
Miten tuollainen ihminen on voinut päästä kauppatieteen maisteriksi?
Miten vitun tyhmää porukkaa eduskunnassa on?
Miksi eduskunta on täynnä tuollaisia imbesillejä?
Miksi eduskunta on täynnä tuollaisia imbesillejä?
8 kommenttia:
Jos kaikki ketjut nostavat hintatasojaan, lopettavatko suomalaiset syömisen?
Hintojen nousu vähentää kysyntää. Ihmiset ryhtyvät ostamaan halvempaa ruokaa, esim. nautasikajauhelihaa tai lihapullia tai nakkeja sisäfileen ja graavilohen sijasta.
Kauppojen voitto maksimoituu tietyllä hintatasolla, jonka yläpuolella myynnin väheneminen supistaa absoluuttista voittoa suhteellisen voittomarginaalin noususta huolimatta.
Ellilä, jos kaikki kaupat nostavat kaikkien tuotteiden hintoja kaksinkertaiseksi, niin kyllä kauppojan voitot kasvavat. Tilanne olisi ihan toisenlainen, jos kyse olisi kukkakaupasta.
Ruoalla ei ole rajahintaa. Ihminen maksaa siitä vaikka koko omaisuutensa, koska muuten kuolisi nälkään.
"Hintojen nousu vähentää kysyntää. Ihmiset ryhtyvät ostamaan halvempaa ruokaa, esim. nautasikajauhelihaa tai lihapullia tai nakkeja sisäfileen ja graavilohen sijasta."
Tähän vielä lisäisin, että halvemmissa tuotteissa ei välttämättä ole yhtään sen pienemmät katteet. Joten hintatason nosto ei välttämättä senkään takia pienennä kauppojen voittoja
1.) Kaikki kaupat eivät nosta hintoja kerralla kaksinkertaisiksi.
2.) Jos kauppojen keskinäinen kartelli nostaisi hinnat kerralla kaksinkertaisiksi, jokaisella yksittäisellä kaupalla olisi motiivi livetä kartellista saadakseen itselleen lisää asiakkaita.
3.) Jos mikään nykyinen kauppa ei lipeäisi kartellista, uudet yrittäjät perustaisivat uusia kauppoja kilpaillakseen nykyisten kauppojen kanssa.
4.) Jos kaikkien kauppojen hintataso olisi nykyiseen verrattuna kaksinkertainen, ihmiset ostaisivat halvempia tuotteita. Vaikka halvoissa tuotteissa olisi PROSENTUAALISESTI sama voittomarginaali kuin kalliimmissa, se olisi ABSOLUUTTISESTI pienempi summa. Tällöin kuluttajien siirtyminen halvempiin tuotteisiin supistaisi absoluuttisia voittoja.
Kaikki alkuperäisen postaukseni väitteet siis ovat totta.
"Jos kaikkien kauppojen hintataso olisi nykyiseen verrattuna kaksinkertainen, ihmiset ostaisivat halvempia tuotteita."
Totta
"Vaikka halvoissa tuotteissa olisi PROSENTUAALISESTI sama voittomarginaali kuin kalliimmissa, se olisi ABSOLUUTTISESTI pienempi summa."
Miksi oletat, että kaikissa tuotteissa on prosentuaalisesti samat katteet? Hyvin harvoin on. Ja vaikka olisi, niin hintojen kymmenkertaistaminen johtaa silti suurempiin voittoihin
Asia saattaisi olla jotenkin tuolla tavalla, mitä avauksessa kirjoitetaan, jos elintarvikekaupassa olisi toimivat markkinat. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole, vaan keskusliikkeet ja elintarviketeollisuus sopivat hintatasosta pari kolme kertaa vuodessa. Lisätietoa: http://www.yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2009/07/ruoka_on_suomessa_yha_kalliimpaa_864124.html?wireframe=text&print=false&pageNumber=2
Avauksen kirjallisessa kysymyksessä varsinainen kysymys kohdistuu ministeri Anttilan keväällä lupaamaan selvitykseen, eli kysytään, kuuluuko tämän epäillyn keinotekoisen hintojennousun selvittäminen selvityksen alaan ja mitä menetelmiä siinä käytetään tämän selville saamiseksi. Kysymyksen kokonaan lukeneet kyllä varmasti ovat ymmärtäneet tämän, jos vain ovat halunneet.
Flagello di Dio sanoi...
Avauksen kirjallisessa kysymyksessä varsinainen kysymys kohdistuu ministeri Anttilan keväällä lupaamaan selvitykseen, eli kysytään, kuuluuko tämän epäillyn keinotekoisen hintojennousun selvittäminen selvityksen alaan ja mitä menetelmiä siinä käytetään tämän selville saamiseksi.
Tämä selvitys on täysin turha ja sellaisen vaatiminen osoittaa totaalista kyvyttömyyttä ymmärtää hintojen määräytymistä markkinataloudessa.
Lähetä kommentti