Tupakkalaista:

If an employee is concerned about the ill effects from second-hand smoke but he still chooses to work at a smoking-allowed establishment, he is free to either accept the health risks involved there or look for work elsewhere. Any ill effects an employee may incur from willingly working in a known smoky establishment are his responsibility, not the employer's.

The Anti-Smoking Crusade's Asphyxiation of Freedom,
by Joseph Kellard (October 18, 2002)

Tämän pitäisi mielestäni olla itsestäänselvää, mutta jostain syystä Suomessakin poliitikot ovat pakottaneet ravintolat kieltämään tupakoinnin baaritiskeillä nimenomaan ravintolatyöntekijöiden passiivisen tupakoinnin estämiseksi. Tällainen holhous perustuu sellaiseen ihmiskuvaan, jossa poliitikot ovat samassa suhteessa kansalaisiin kuin lastentarhan tädit suhteessa lapsiin. Samaan ajatusharhaan perustuu myös tupakkamainonnan kielto: kansalaisten luullaan olevan niin lapsellisia, että mainonta voisi johdatella kansalaiset epäterveellisiin elämäntapoihin. Poliitikot luulevat olevansa kansalaisia viisaampia setiä ja tätejä, joiden tehtävänä on varjella lapsellisia kansalaisia vaarallisilta houkutuksilta. Tämä näkemys ei tietenkään sovi yhteen demokratian kanssa: jos kansalaiset eivät pysty päättämään edes omasta tupakanpoltostaan, miten he voisivat päättää paljon tärkeämmistä poliittisista asioista? Jos aikuinen ihminen ei itse osaa arvioida edes oman tupakointinsa hyötyjä ja haittoja, miten hän voisi arvioida vaikkapa verotuksen tai julkisten palveluiden tarpeellisuutta tai maamme ulkomaansuhteita, EU-jäsenyyttä, maanpuolustusta tai muita isoja asioita? Aikuisia ihmisiä koskevien lakisääteisten tupakointi- ym. päihderajoitusten kannattajien täytyisi kannattaa valistunutta diktatuuria, jos he olisivat johdonmukaisia.

En itse tietenkään ole sitä mieltä, että kansa on aina oikeassa. Mielestäni jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi vain voida päättää omista asioistaan itse. Kenelläkään ei ole oikeutta määräillä toisia aikuisia ihmisiä. Ainoastaan lapsia on voitava holhota. Luontevimmat huoltajat lähes kaikille lapsille ovat heidän omat vanhempansa. Mikäli vanhemmat ovat huoltajaksi kykenemättömiä, adoptio- tai kasvatusvanhemmat tulevat kyseeseen lasten huoltajina. Aikuisiin ihmisiin holhousta ei kuitenkaan pidä ulottaa.

Usein sanotaan, että aikuisia ihmisiä holhoavan byrokratian kannattajat ovat eräänlaisia elitistejä: he luulevat tietävänsä kansan parhaan paremmin kuin kansa itse. Aitoa elitismiä ei kuitenkaan ole kollektivistinen holhous, joka rajoittaa yksilönvapautta. Elitismi on selkeästi myönteinen ilmiö silloin, kun se tarkoittaa sivistyksen kunnioittamista ja tasapäistämisen vastustamista. Aikuisten ihmisten holhoaminen ei ole aitoa elitismiä, vaan sivistymätöntä toisten ihmisten asioihin sekaantumista. Aito elitismi on individualismia. Tupakkamainonnan kielto, ravintoloiden tupakointirajoitukset yms. holhouslait ovat kollektivistista tasapäistämistä, sivistymätöntä massa-ajattelua, totaalista anti-individualismia. Aito elitisti asettuu moisen yläpuolelle ja halveksuu orjamoralistien säätämiä holhouslakeja. Elitisti-individualistin näkökulmasta kollektivistit ovat samanlaista halveksuttavaa roskaväkeä kuin kadulle kusevat spurgut.